Kuvia pop upista

25.5.2015

1kertaa2 kettukarkki popup kauppa
1kertaa2 kettukarkki popup kauppa
1kertaa2 kettukarkki popup kauppa
1kertaa2 kettukarkki popup kauppa

Tässäpä kuvia viime sunnuntain pop upista meidän alakerrassa, puolisen tuntia ennen kuin "ovet avautuivat"ja esillepanohomma oli vielä hiukan vaiheessa :)

Oli kyllä niin kiva ja onnistunut tapahtuma! Paljon tuttuja paikallisia, kavereita, kavereiden kavereita ja tuntemattomiakin. Muutama blogin lukijakin ilmottautui, kiitos siitä! Oli hyviä keskusteluja laidasta laitaan, meidän kotimaisista neuleista ja Kettukarkkishopin ihanista hamam-pyyhkeistä, tämän kesän hittituotteesta, mutta paljon myös betonipinnoista, meidän mustasta keittiöstä ja tämän alueen rakentamisesta. Tälläiselle yhteiselle tapahtumalle oli selvästikin tilausta, myös me uudet naapurit pääsimme samalla pikaisesti kohtaamaan toisiamme.

Vieraileva tähti Teresa Välimäkikin ehti paikalle vasta valmistuneen suklaakakkunsa kanssa.

Kiitos kaikille kävijöille! Otamme uusiksi viimeistään syksyllä.

Vaatekaapit olis tosi kivat

22.5.2015

Makuuhuone
Makuuhuone
Makuuhuone


Kohta ollaan lähellä yhtä tosi isoa asiaa meidän muuton jälkeisessä elämässä. Saadaan vaatekaapit parin viikon päästä!

Meidän blogia on kiitelty hyvistä kuvista ja toisaalta realistisesta suhtautumisesta rakentamiseen, rahoituksen riittävyyteen ja raksan jälkeiseen keskeneräiseen elämiseen. Nyt yhdistetään kerta heitolla nämä kaikki ja näytetään (inho)realistiset kuvat meidän varastosta - anteeksi makuuhuoneesta, joka on muuton jälkeen näyttänyt tältä! Samantapainen ilme jatkuu myös lastenhuoneissa ja eteisessä.

Raksaamisen loppuvaiheessa ei jotenkin riittänyt ajatusenergia enää vaatekaappeihin, ei ollut varmaa minkälaisiin rahat riittäisivät ja toisaalta myös minkälaiset olisivat hyvät, ihan kaapinovelliset vai liukuovelliset.

Nyt on kaapit tilauksessa, parin viikon päästä ne asennetaan. Kuvia siitä, minkälaisiin päädyttiin seuraa perästä...

Jo se tieto, että saa lopulta arkensa järjestykseen ja kauniimmaksi, tuntuu ihanan lämpimältä sydämessä.

Olkkari pop up kauppana

21.5.2015



Nyt on niin kiva haipakka töiden kanssa päällänsä, että on unohtunut kokonaan laittaa tänne blogiin juttua tulevan viikonlopun tapahtumasta: meillä on olohuoneessa pop up kauppa sunnuntaina!

Järjestämme sen yhdessä Kettukarkki-verkkokaupan ja meidän 1kertaa2-malliston kanssa, vierailevana tähtenä Teresa Välimäki uuden Lomaruokaa-ruokakirjansa kanssa.

Ajatus kaupasta omassa olohuoneessa lähti siitä yksinkertaisesta tarpeesta, että haluttiin ystävän kanssa saada omat tuotteet esille johonkin kivaan paikkaan ja saada mukavaa yhteistä tekemisen pöhinää aikaiseksi tässä alkukesän kynnyksellä. Mikäpä sen helpompaa kuin ottaa omat tilat käyttöön.

Tapahtumasta on oma fb-sivunsa, jossa voi etukäteen ilmoittaa tulonsa.

Kaikki tuotteet on tapahtuman kunniaksi -10 %, myös erikoistarjouksia on luvassa.

Tervetuloa siis meille ensi sunnuntaina 15-19. Jos tapahtuma onnistuu kivasti, jatkoa on luvassa!

Aulasta harrastetilaksi

16.5.2015

Pieni talo Helsingissä yläaulan levykokoelma
Pieni talo Helsingissä yläaulan levykokoelma ja dj setti
Stanton vinyylilevysoitin
Stanton dj mikseri

Yläkerran aulatilasta suunniteltiin alun alkaenkin jonkinlaista kirjastoa. Sinne tulisi työpiste, kirjoja, levyjä ja pelejä. Omalta osaltani halusin saada sinne levysoittimet ja mikserin, jotka ovat olleet muuttolaatikossa vuoden verran. Siinä ajassa sormet ovat jo alkaneet syyhytä levyjen perään. Niille löytyikin sopiva kolo, kun järjestelin Muuramen kaappeja ja työpöytää paikoilleen. Samalla laatikot kuin vahingossa täyttyivät vinyylilevyistä ja kirjoista.

Levyt ovat kulkeneet mukanani vuosia. Ensimmäiset on ostettu teininä 80-luvulla ja niitä on  tullut ostettua tasaiseen tahtiin 2000-luvun puolelle asti. Tyylilajeissa löytyy laidasta laitaan. Suurin osa levyistä on kuitenkin tanssimusaa. Nyt jo reilut kymmenen vuotta olen kuitenkin ostanut musiikkini digitaalisena, nyt musiikki kulkeekin aina kätevästi mukana.

Jossain vaiheessa aulatilaan tulee vielä televisio ja pelikonsoli. Kenties jotain säkkituolin tapaista, mistä voi pelailla ja kuunnella levyjä tai vain katsella televisiota.

Jos levyhyllyn sisältö kiinnostaa voin alkaa postaamaan siitä ja tehdä vaikka Spotify soittolistoja. Laittakaa kiinnostuneet kommentteja.

T. Jari

Yläkerran betonikylppäri

14.5.2015

Jokipiin Pellavan pyyhkeet
Hammasharjat ja pesuaineet Kettukarkki shop
Otsosonin allaskaappi ja peili sekä Oraksen hana
Hana Oras
Otsosonin suihkukoppi, allaskaappi ja peili sekä Oraksen suihku
Oraksen suihku
Rejdesignin pyyhekuivain eli rättipatteri
Kynnys Helsingin Peltikeskuksesta

Nyt pääsen näyttämään yhtä meidän betonikylppäriä, nekin kun valmistuvat tässä vasta pikkuhiljaa. Tähän yläkerran kylppäriin saimme asennettua viime viikonloppuna pyyhekuivaimen, tuon elämää niin mukavasti helpottavan tekijän.

Yläkerran kylppäri on makuuhuoneiden yhteydessä ja on meillä aamuisin ja iltaisin ahkerassa käytössä suihkun ja hampaiden harjausten vuoksi. Talon lisäsiipeen, joka valmistuu vasta myöhemmin, on sitten sijoitettu sauna, kylpytilat ja saunan pukeutumistilat. Alakerrassa on ns. kuiva vieraswc, joka kyllä on omittu ihan ahkeraan omaan käyttöön sekin.

Meillähän ei siis ole talossa yhtään laattaa, kaikki kosteat tilat on tehty betonilla. Tämä pakkomielle on jo yli kahdenkymmenen vuoden takaa, kirjoittelin siitä aikaisemmin täällä. Siitä ei ollut ympäri pääsemistä, ne oli saatava.

Seinät on tehty samalla Designbetonin Elämyslattia+-pinnoitteella ja samaan aikaan kuin lattiatkin, myös siivessä olevat pinnat. Kylppäreiden kohdalla jännitin eniten sitä, miltä väri näyttää tilassa, jossa ei ole ikkunoita ja miten betonin väri suhteutuu valaistukseen. Betonin väri on nyt iltasin hämärässä ruskeampi ja päivänvalossa harmaampi.

Meillä on vähän liian vähän valoa tällä hetkellä koko talossa, kun valaisinten hankinta on vaiheessa, joten yläkerrankin kylppärissä valaistusta hoitaa vain kaksi upotettua lediä. Riittää normaalitoimiin hyvin, mutta sitä täydennetään jatkossa, kunhan nirso sisustaja löytää mieluisan valaisimen peilin päälle, sähkövaraus on olemassa.

Kastellin kautta otimme Oraksen hanan, suihkun ja Idon wc-istuimen, päivitimme ne vain vähän linjakkaampaan versioon lisämaksua vastaan.

Aluksi haaveilin kokoharmaasta kylppäristä kokomustan keittiön kumppaniksi, mutta aika vähän löytyy kylppärijuttuja harmaana. Päätimme mennä siis valkoisella. Se on betonin kanssa raikas yhdistelmä.

Ihastuin ensinäkemältä Otsosonin Meri-valumarmorialtaaseen, se on juuri oikeanlainen ajanhenkinen, kapea ja suorakulmainen allasmalli. Tähän altaaseen tilatiin sitten myös heidän isoilla vetolaatikoilla oleva Meri-kaluste ja alukehyksinen peili. Nämä käytiin katsomassa paikan päällä läheisessä rautakaupassa.

Suurimman yllätyksen, tällä kertaa positiivisen sellaisen, tuotti ihan kuvan perusteella vähän kiireessä tilattu Viktoria-suihkunurkka. Olihan se kuvassa jo ihan ok näköinen, mutta paikoillaan tuo nurkka on jotenkin vielä avaramman oloinen ja kevyt, betoni näkyy hienosti lasien läpi. Kaikki yksityiskohdat on yksinkertaiset, ei mitään turhia koristeita. Pitkänhuiskea mieskin on tyytyväinen 210 cm korkeuteen, eipä roisku vedet ympäri kylppäriä.

Kun valitsimme valkoisen linjan kalusteissa, pieni valkoinen Rej-Designin pyyhekuivain oli sitten lopulta helppo valita. Siinäkin on jotain hauskaa uutta näköä verrattuna krominväriseen.

Pienenä yksityiskohtana täytyy esitellä rst-metallilista, joka peittää vähän kohollaan olevan kynnyksen kylppärin ja yläkerran parketin välillä. Sen teetimme mittojen mukaan tuttavan suositusten perusteella Helsingin Peltikeskuksessa, se tuli valmiiksi päivässä hintaan 15 e. Että voi joskus vähällä rahalla ja onnistuneesti kerralla saada jotain noin nättiä ja täydellisen istuvaa.

Kylppärin yleisilme on nyt mielestäni karun kaunis, askeettinen ja minimalistinen, juuri sellainen kuin pitikin.

Pyyhekoukut ja wc-paperiteline on meillä mallia "mahdollisimman halpa ja yksinkertaisen hyvä" eli jo edellisessä kodissa ollutta Ikean Grundtal-sarjaa. Nestesaippuan ja hammasharjat kuviin lainasi Kettukarkki. Pieni kylppäri on todella hankala kuvata, kun etäisyyttä ei ole oikein mihinkään suuntaan, mutta jospa tästä jonkun käsityksen saa. Käytössä hyväksi todettu!

Betonilattia kynnyksettömästi ja listattomasti

10.5.2015

Designbetonin betonilattia
Designbetonin betonilattia
Designbetonin betonilattia
Designbetonin betonilattia
Designbetonin betonilattia
Designbetonin betonilattia
Designbetonin betonilattia

Nytpä tehdään oma postaus meidän betonilattiasta. Aihetta on aikaisemmin käsitelty blogissa täällä, juuri kun lattia oli tehty. Nyt on vähän kokemusta sen kanssa elämisestäkin.

Nythän on monelaisia betonipintoja saatavilla, joko "avaimet käteen"-työnä tai kokonaan itse tehtäviä. Meillä ei ollut missään vaiheessa sitä vaihtoehtoa, että oltaisiin tehty tämän kokoluokan työ itse, kun oli paljon muutakin tekemistä edessä. Haluttiin myös, että vastuun kantaa joku firma. Tilattiin siis koko työ "avaimet käteen"-työnä Lattiamieheltä, joka betonilattiabrändin nimi on Designbetoni ja tuotteen nimi on Elämyslattia +, kyseessä on 3 mm paksu pinnoite, joka sopii myös märkätiloihin. Yksittäisenä hankintana tämä oli meille arvokkain hankinta, n. 93 e/neliö töineen eli kustannukset vastaavat keskihintaista laattaa tai parkettia, jonka laittaa ammattimies.

Työ tehtiin siis siinä vaiheessa, kun seinät oli tasoitettu ja pohjamaalattu. Meidän vastuulle jäi tarkistaa, että Kastellin tekemä perusbetonivaluun oli tehty hionta, jolla saadaan liima pois valusta, silloin pinnoite tarttuu valuun. Kastellin miehet hoiti hionnan näppärästi, myös kaatokorjaukset tehtiin tässä vaiheessa. Suojasimme itse myös kaikkien seinien alareunat maalarinteipillä.

Pinnoitetta tehtiin yksi kerros päivässä, jonka jälkeisenä päivänä se kuivui. Seuraavana päivänä tehtiin seuraava kerros ja annettiin sen kuivua. Meillä on koko alakerrassa kynnyksetön pinta alkaen eteisestä, joka on minusta upean näköinen juttu.

Kerroksia tehtiin yhteensä kolme ja koko hommaan meni noin viikko. Tänä aikana talossa ei tietenkään saanut kulkea, joten kovin runsasta kuvamateriaalia ei ole hommasta päässyt kertymään. Samaan aikaan miehet tekivät myös meidän kosteat tilat, joista tulee juttua myöhemmin. Sinällään prosessissa ei ollut mitään ihmeellistä. Heti kun pinnoite oli kuivunut, se peitettiin pahveilla ja maalauspapereilla lopputöiden ajaksi.

Suurin ihmetys meille oli tuli siinä vaiheessa, kun aloittelimme maalaamaan seiniä. Vaikka olin yrittänyt pyytää kipsilevyjä ihan lattiaan saakka ja vastaavasti betonipinnoitteen mahdollisimman siistiä tekoa, seinän ja lattian raja oli välillä aika roisin näköinen. Halusimme ehdottomasti betonipinnan ilman lattialistoja, kun se on minusta ainoa vaihtoehto betonilattian kanssa. Kittasimme ja hioimme, kittasimme ja hioimme (ja imuroimme) lattianrajoja noin viikon verran jokaisena iltana, kun kitinkin piti välillä kuivua. Sen kauempaa hommaa ei olisi jaksanutkaan käsityönä tehdä ja lopputulokseen olla suht. tyytäväisiä, vaikka sauma ei ihan skarppi olekaan. Pieni eläväisyys ja rentous kuuluu myös betonilattiaan. Ikkunoiden alukset on vielä keskeneräisen näköiset, ikkunat huolitellaan listoilla ympäri, kunhan ehditään.

Nyt kun betonilattia on päässyt asuinkäyttöön, ollaan siihen erittäin tyytyväisiä. Pinta on elävä, siinä on sekä kiiltävämpiä ja mattapintaisempia kohtia, pieniä epätasaisuuksia ja hentoisia sävynvaihteluja. Minä perheenäitinä olen tyytyväinen myös siksi, että pinta on helppohoitoinen eikä siinä ei näy tahrat. Se on miellyttävä jalan alla, meillä hiukan viileä, kun yritämme pitää talossa järkevää ja maltillista lämpötilaa emmekä pidä lattialämmitystä isolla. Täytyy katsoa talvella sitten asiaa erikseen. Kontrollifriikille ja täydellisyyttä tavoittelevalle en betonilattiaa suosittele, lopputulos sisältää aina jonkinlaisen yllätyksen.

PS. Tämän päivän Hesarissa oli juttua meidän rakennusprojektista, sattuiko kukaan näkemään sitä?

Band-sohvan uudistus

5.5.2015


Blogin sisustusjutut on nyt keskittyneet olohuoneeseen, kodin keskeiseen tilaan. Tämän jutun, joka onkin nyt kiva kertoa, jälkeen olohuone saa levätä vähän aikaa rauhassansa.

Kohta kymmenen vuotta vanha Band-sohva, katso vanha kuva täältä, alkoi tympäistä sen verran pahasti, että soitto valmistajalle Adealle oli tarpeen. 

Sohvan runko on erittäin hyvässä kunnossa, alunperinkin laadukas, täyspuinen ja huolella käsityönä kotimaassa tehty. Koska siinä on kokonaan tarranauhoilla ja vetoketjulla irrotettava verhoilu, ideoimme Adean kanssa yhdessä sohvalle ilmettä kohottavan freesauksen eli uuden hupun ja uudet jalat.

Koska tilanne oli päällä, päädyimme Adean varastokankaaseen, Medeaan, joka on napakka 100 % puuvillakangas. Siinä on kaunis ja hentoinen pintastruktuuri ja se on kokonaan luonnonkuitua, mikä on hyvä juttu. Tekokuituhan lisää pesun- ja käytönkestoa, mutta kokonaan luonnonkuituinen on iholla ihanampi.

Väriksi valitsin vaaleanharmaan, joka on varmaankin Suomen suosituin sohvaväri tällä hetkellä. Se on neutraali ja rauhallinen, varsinkin meidän betonilattiaan hyvin sopiva sävy ja antaa juuri sopivan hyvän taustan erilaisille tyyny- ja peittokokeiluille. Myös hyvin armelias ja käytännöllinen lapsiperheessä :)

Adean uudet mustat kapeat jalat "nostavat" sohvan irti lattiasta ja antavat sille ajanhenkistä modernia ilmettä. Sohvasta tuli näillä muutoksilla ihan uudennäköinen ja tosi ihana!

Medea-hupun hinnaksi tuli 963 € ja jalkojen 200 €/setti. Uusi ilme maksoi siis vähän päälle tonnin, reilusti alle puolet uuden sohvan hinnasta. Olen tyytyväinen päätökseeni, tämä sohva kestää nyt aikaa ja käyttöä seuraavatkin kymmenen vuotta. Tykkään muutenkin siitä, että kunnollisia huonekaluja siistitään, kohennetaan ja kunnostetaan eikä ihan kaikkea tarvitse uusia koko ajan, toteutan ekologisuutta meillä näin.

Uusi huppu ja jalat tulivat noin viikossa, suurkiitos Adealle nopeasta toimituksesta! 

Sohvan kuvauspäivänä meillä oli käymässä lainassa Saanan ja Ollin suunnittelema Mums´in aivan upea Koko Iäksi-villamatto reilussa erikoiskoossa 200 x 300 cm. Noista kahdesta, sohvasta ja matosta, voisi tulla pari vaikka loppuelämäksi :)


Maalämpökaivon metsästystä

3.5.2015


Välillä vähän raksarealiteetteja pihalta. Meiltä jäi tarkka maalämpökaivon paikka merkkaamatta ylös, silloin kun sitä asennettiin. Löytyy erilaisia luonnoksia asennuspaikasta ja pari suuntaa antavaa kaupungin sijaintikatselmuspöytäkirjaa, mutta niissä paikka on arvioitu. Kaupungin miehet sitä etsivät metallinpaljastimella, mutta oli roinaa maassa ja routaa, ei saatu kaivettua eikä löydettyä. Soittelin myös Gebwellille ja firmalle, joka alihankintana on varsinaisen työn tehnyt, tarkka paikka ei ole jäänyt kenellekään mieleen eikä ylös. Toki mekin sen montun silloin näimme, mutta ei se silloin jaksanut kiinnostaa. 

Nyt kun pihaa on alettu suunnittelemaan ja loppukesästä sille olisi tarkoitus jotain tehdäkin, niin tuli ajankohtaiseksi selvittää tarkka paikka. Eipä muuta kuin lapio omaan käteen... Kuva on vähän huono kännykuva, mutta aika surkeaa on hommakin. Kivikkoista savimaata on tosi raskasta lapioida, mutta porkkanana hommassa on se, että onhan se kaivo siellä jossain maan uumenissa, koska talo lämpiää!

God is in details

1.5.2015


Talo alkaa olla nyt sen verran siistissä kunnossa, niiltä osin kuin se on tässä vaiheessa mahdollista, että vieraita alkaa uskaltaa päästää kylään. Keskeneräisyydet muistan kyllä kaikille esitellä, mutta ei ne vieraita tunnu niinkään vaivaavan kuin itseäni.

Meillä oli eilenillalla vappuaattona ystäväperhe kylässä, yhteensä 4 poikaa paikalla, hulina oli sen mukainen, mutta mukavaa oli. Tänään on sitten taas rauhallisempi päivä oman perheen kesken.

Vaikka talossa on vielä paikoitellen kaaos ja isojakin asioita työn alla, en malttanut olla mylläämättä tv-tason kulmausta nätiksi. Jossakin silmien pitää saada levätä, tässä saan nyt lepuutetttua omiani. 

Kun niitä kaappeja ei vielä ole, kaikki säilytys tapahtuu lattialla ja pöydillä. Miksipä toisaalta kaikkea kaappiin piilottelisikaan. Ihan älyttömän käteviä on Everyday Designin pienet sarjapöydät, joille saa tehtyä pieniä katseenkestäviä asetelmia sopiviin paikkoihin. 

Ihana krominen timanttimaljakko on Habitatista, puiset pikkurasiat Hayn. Uusimpana valaisintulokkaana ystävältä hankittu Olucen pöytävalaisin, joka ei oikein löytänyt paikkaansa heiltä, meille mahtui :) 

Yksi kirjapino on menossa kierrätykseen, toinen pino koostuu kauniista sisustuksellisista kirjoista, joista monet ovat oman uuden kotimaisen suosikkikustantajani Cosy Publishingin kirjoja. 

Kaunista vapunaikaa teille kaikille!