Tyynyt omasta takaa - vain sohva puuttuu

31.10.2014








Tänä syksynä on paitsi suunniteltu taloa, suunniteltu myös tyynyjä ja peittoja. Isoa ja pientä suunnitteluhommaa. Oman 1.5 vuoden ikäisen malliston ilme on graafinen, selkeä ja skandinaavinen, samanlanlainen kuin oma sisustustyylinikin. 

Mallisto perustuu mustavalkoisiin ja harmaisiin villatuotteisiin, joka sesonki tuomme jonkun värin mukaan. Tälle syksylle ja tulevalle talvelle otimme mukaan vihreän. Siihen löytyikin ihana vähän kauhtunut maastonvihreä sävy neulomon värikartasta, aloin heti kutsua sitä vanhaksi vihreäksi.

Jokaisen tuotteen tulee olla sellainen, jonka ottaisin omaankin kotiin. Monta tuotetta onkin omassa käytössä. Näin ilmojen viiltessä ne onkin molempien vanhempien jaloilla iltaisin. 

Vanhaa sohvaa sen sijaan en aio ottaa mukaan uuteen kotiin, jotain uutta pitäisi keksiä. Vaikka periaatteessa olenkin sen koulukunnan edustaja, että huonekalut kannattaa hankkia loppuelämäksi, näin vain kävi, että muuton yhteydessä kyllästyin siihen. Rakkaus pärekoreihin ei katoa koskaan.

Mittasuhteet hahmottuvat

28.10.2014









Nyt ollaan jännän äärellä. Yritetään joka päivä päästä katsomaan raksaa, kuinka se ihan silmissä etenee. Parissa päivässä tuli näkyviin talon muoto ja koko, nyt timpurit työstävät kattorakenteita , jotta saadaan peltikatto paikoilleen pikapuoleen.

Me ollaan tuijotettu tonttia ja mittakaavaan piirrettyä pohjaa niin pitkään, että ei oikeastaan olla yllättyneitä, miten pieniltä huoneet talossa nyt näyttää. Se on kai aika yleinen reaktio rakentajilla tässä vaiheessa. Kun tarpeeksi etukäteen mielessään pienentää, voi kokea myös yllätyksen. Harjan sisälle tulee käyttöullakko, missä voi toistaiseksi säilyttää ne kerrostalon kylmävintillä olleet tavarat, se vaikuttaa jopa isolle. Ainoa, mikä vähän hämmästytti, on se, että meidän talo on edelleen hiukan muita taloja ylempänä, sitä korkeuseroa, mistä aikaisemmin kirjoittelin, ei olla kokonaan päätetty / haluttu tasata. Tähän ei olla oikein itse päästy vaikuttamaan, on annettu suunnittelijoiden päättää asioista.

Tontista raksaksi

24.10.2014







Niin se vaan taloprojekti etenee. Maanantai-iltana pimeän jo hiipiessä Kastellin rekka pyyhkäisi alueelle ja parkkeerasi meidän tontin laitaan. Siitä sitten vaan määrämittaan leikattua puutavaraa pihalle ja hommat käyntiin. Seuraavana päivänä näytti tältä ja tänään nostetaan jo kattotuoleja paikoilleen. Meillä on oikein mukavantuntuinen asentajaporukka hommissa, Rantasen veljekset, jotka tekevät hommat yhdessä alusta loppuun. Näin omaan tahtiin töitä tekevänä olen pystynyt käymään päivälläkin raksalla juttelemassa asioista, mikä on todella hyvä.

Toiseksi viimeisessä kuvassa talojen välissä pilkottaa meidän ja naapurin autotallit, joita rakentaa toinen porukka. Se, miten päädyimme autottomana perheenä rakennuttamaan autotallin ja miten talliprojekti on edennyt, on ihan oma tarinansa, siitä lisää myöhemmin.

Meidän perhe lähtee viikonloppuna piipahtamaan Tukholmassa pienellä virkistysmatkalla, ihan kivaa vaihtelua arkeen. Tarkoitus on syödä laivalla hyvin ja käydä perillä muutamassa sisustusliikkeessä. Pojat nyt ottaa ilon irti ihan pelkästä laivamatkailustakin.

Betonikylppäri

22.10.2014

Betonicin pinnoite
Dekotuote
Decosin kostean tilan pinnoitteet
Hartsi-pinnoite Belle Artista

Suurin piirtein samalla sekunnilla, vuosi sitten, kun kuulin, että olemme saaneet tontin ja meille tulee talo, sydämessä läikähti, kun tajusin, että NYT, nyt lopultakin voisi olla mahdollisuus unelmien kylppäriin. Jo 20 vuotta sitten näin erään tutun sisustusarkkitehdin tekemän kohteen, jossa oli kokonaan laastilla eli ilman laattoja tehty kylpytila ja sellaisesta olen siitä asti haaveillut itsellenikin. Niin karu, niin kaunis, niin herkkä, niin hieno! Osa tutuista kyllä jo silloin kommentoi tyyliä putkanvessaksi. Siitä en tiedä, kun en ole siellä käynyt. 

Edelliseen kotiin haaveilin monta vuotta laattojen päälle laitettavaa betonipinnoitetta, mutta se haave hukkui ruuhkavuosiin.

Valmistajia on paljon markkinoilla, kun muutkin ovat tälläisesta innostuneet, kovin käytettyjä betonipinnat kylppäreissä eivät käsittääkseni kuitenkaan oikeasti vielä ole.

Meillä ajattelin tätä pintaa ihan jokaiseen kosteaan tilaan paitsi saunaan eli saunan yhteydessä olevaan suihkutilaan ja kumpaankin wc-tilaan. Meidän tapauksessa tarvitaan joku laittamaan pinnoite ja lisäksi mies, joka tekee alle kosteussuojan, tämä pinnoite tehdään siihen päälle.

Betonikylppärin saa toteutettua monellakin tapaa. Listaan tähän kaikki yritykset ja aineet, joilla voi MÄRKÄTILOIHIN toteuttaa laastipintaa, jotka tähän mennessä tiedän.

BELLE ARTin kautta saatava kostean tilan hartsi-pinnoite oli näyttävästi esillä Tampereen asuntomessuilla messutalo Louhen saunatiloissa.

DECOSin kautta saa Mikrofloor Cement Design- ja Tadelakt-pinnotteita.

DEKOTUOTTEEN kautta saatava Perfectino Creatina-sisustuslaasti sopii hyvin myös tähän tarkoitukseen. Heillä on muutama muukin sopiva tuote.

BETONICin kautta saatava betonipinnoite sopii niin seiniin kuin lattiaan.

Seiniin saa betonipinnan usein myös samoilta firmoilta, ketkä tekevät betonilattioita, mm. Designbetonilta.

Osassa valmistajien kuvissa pinnoitteen ilme kiiltävä ja muovimainen, sellaista en meille haluaisi, vaan mieluummin mattamaisen, tai jos valmistaja suosittelee puhtaanapidon kannalta puolikiiltävän pinnan. Haluaisin myös aika tasaisen hierretyn pinnan, en kovin rouheaa enkä kuviollista.

Kuvien katselun jälkeen jalkauduin kentälle. Osalla valmistajista on vain jauhopussit showroomissa ja muutama pinta tehty malliseinälle, lopputulos jää arvailun varaan. Osalla voi käyttää Tikkurilan värikarttaa sävyn määrittämiseen, mikä on hyvä, vaikka sitten toisaalta valinnanvaraa on liikaakin. Juuri sen oikean harmaan sävyn valinta on vain itsestä kiinni :) Osalla ei ole mitään konkreettista näytettävää, pitää vain osata luottaa, että lopputulos on mieluinen.

Ehkä tässä kohtaa voisi puhua, että työstän yhtä sisustushaavetta todeksi. Betonipinnoite-laasti-tyyppinen pinta kylpytiloihin on myös vastaavanlainen sisustajan, ei niinkään perus-rakentajan valinta kuin tuo edellisen postauksen takka. Toivotaan myös, ettei maaginen kirjainkolmikko VTT iskeydy tähän haaveeseen...


Takka, järki ja tunteet

17.10.2014

Kuvat: Rais ja Tulikivi


Meille takka ei ollut aluksi mikään intohimon kohde. Viimeisimmät muistot takasta ovat lapsuuden ajoilta kesämökiltä, kun syksyllä ja aikaisin keväällä paistettiin takassa makkaraa, samalla lämmitettiin kylmää pirttiä. Taloprojektin myötä takkaa ja sen olemassaoloa tai olemassa olemattomutta piti miettiä ja ottaa siihen kantaa.

Välillä taloa suunnittelee jotkut muut, kuin siihen muuttavat ihmiset. Meillä suunnitteluun on osallistunut aktiivisesti myös kaupungin rakennusvalvontavirasto.

Meillä on takka pohjapiirroksessa seinää vasten, joka nähtävästi on ongelmallisempi kuin vapaasti keskellä huonetta seisova takka. Tulipalovaara!

Jo rakennuslupaa hakiessa piti määrittää takan hormi, tieto siihen tempaistiin ihan puolessa päivässä parilla puhelinsoitolla. Alkukatselmuksessa kaupungin rakennusvalvoja ilmoitti, ettei hän anna käyttölupaa sellaiselle takalle ja hormille, joita ei ole yhdessä testattu VTT:llä. Eli savukaasujen päästölämpötilojen tulee täyttää raja-arvot.

Olin aluksi ehdottoman varma, että haluan meille pieneen tilaan, 80 cm leveälle seinänpätkälle sopivan siron mustan kamiinan mustalla hormilla. Ne on todella kauniita ja parhaimmillaan jotenkin arkkitehtonisen näköisiä.

Alkukatselmuksen jälkeen meni meidän kamiinahaaveet uusiksi moneksi kuukaudeksi, ei noilla ulkomaalaisia takkoja maahantuovilla yrityksillä sellaisia VTT:n todistuksia ollut esittää, naureskelivat vain. Pohdimme visuaalisuutta, käyttökelpoisuutta ja takan hintaa. Ovat muuten todella arvokkaita nuo takat! Varsinkin meille, jotka emme ole "takkaihmisiä"!

Tein vähän galluppia tuttavapiirissä. Hyvin moni oli sitä mieltä, että"kunnon lämmittävä takka sen olla pittää" eli kehoittivat hankkimaan perinteisen takan, joka vähän varaakin lämpöä ja voisi olla avuksi lämmittämisessä, jos täällä Helsingin sääolosuhteissa sattuisi tulemaan kylmä kausi ja lämmitys pätkisi. Tämän tapaisia takkoja valmistavat perinteiset suomalaiset yritykset, jotka kyllä sitten ovatkin teetättäneet nämä kuuluisat VTT:n testit ja ovat siinä mielessä hyviä.

Todennäköisesti emme lähde siis riskeeraamaan kamiinan kanssa vaan päädymme kotimaiseen, tuttuun ja turvalliseen "perustakkaan" heidän kauttaan saatavalla hormilla. Olisi se musta kaunis kamiina vähän liian kallis hankinta ihan vain koristeeksi. Saahan sitä ympärystää sitten sisustella oman maun mukaisemmaksi. Meillä takka on keskeisellä paikalla talossa, sen eteen paraatipaikalle tulee Karuselli-tuoli, josta näkee mustan keittiön, valkoisen takan ja todennäköisesti puiset portaat, hyvä tulee.

Olisin halunnut venyttää päätöstä takasta vielä pitkään, mutta nyt kun perustukset on tehty, jonkinlainen tieto tarvittiin, jotta takan pohjaa osattaisiin tukea oikein. Päätettiin tehdä mahdollisimman tukeva pohja varmuuden vuoksi. Nyt sitten "vain" etsitään sopivanhintaista takkaa sille varatulle paikalle. Sydän vuotaa verta jonkun ajan, mutta eheytyy kyllä...

Perinteisistä takoista eniten kiinnosti Tulikiven uutuustakka, saumattomalla laattapinnalla toteutettu Vaala-malli, mutta se on meille liian kallis. Vierailu Kastellin kumppanilla Uunisepillä tänään oli hauska. Siellä kyllä tunnettiin "sisustaja-asiakastyyppi", joka tekee päätökset ulkonäöllisillä syillä. Myyjä arveli, että kamiinat poistuvat Suomen (lue Helsingin) markkinoilta muutaman vuoden päästä, koska rakennusvaatimukset kiristyvät koko ajan, eivätkä kamiinat ole avuksi toisena varalämmönlähteenä. Onko muilla vastaanvanlaisia kokemuksia tai ajatuksia takoista?


Talon piirustukset

12.10.2014



Tämän salaperäisen kuvan tarkoitus on kertoa teille, että koskapa on enää viikko "talon" tuloon tontille, on aika laittaa esille talon piirustukset. Ne löytyvät etusivulta yläreunasta.

Talotoimitus on ns. pre cut-toimitus eli talon osat on tehtaalla määrämittaan sahattuja. Toimituksen mukana tulevat myös ikkunat ja ovet.

Jännittää. Lähinnä sen takia, että tajuamme, miten luovina ihmisinä olemme onnistuneet vitkuttamaan kaikkia päätöksiä viime metreille saakka eli antamaan itsellemme pitkän suunnitteluajan, jopa niin pitkän, että kohta alkaa olla kiire.

Iittalan syksyä meillä

4.10.2014








Iittalan syksyn aivan ihania uusia tuotteita on ollut kesällä ja syksyllä työkuviossa lainassa.

Erityisen ihastunut olen harmaaseen Leimu-valaisimeen, joka yhdistää betonia ja harmaata lasia. Siinä on yksinkertaisuudessaan hieno pelkistetty valaisin, joka myös valaisee hyvin. On ollut meillä joka ilta päällä. Sen viereen sopii hyvin harmaa lasinen Vitriini. Pidän siitä ihan tyhjänäkin, niin kaunis se on.

Nappula-kynttelikkö hämmensi ensin isolla koollaan, se ei meinannut löytää meidän väliaikaisasumuksessa mitään hyvää paikkaa. Lopulta päädyin laittamaan sen ihan ruokapöydälle ja siinä se on ollutkin kovassa käytössä iltaisin tuomassa pehmeää tunnelmaa meille. Tosi mielenkiintoisen näköinen kynttelikkö, tekee välillä aina mieli vilkaista sitä.

Reissusta kotiutui myös kätevä vanerinen Kerros-pöytähylly. Meillä on tämän asunnon keittiössä laskutasoa runsaasti, mutta tulevassa talossa ei valitettavasti niinkään, siellä se tulee ihan tarpeeseen.

Jossain postauksessa kehuin tämän vuokrakodin tammen väristä lattialaminaattia, siinä kun ei näy leivän murut yhtään! Mutta tämä harmaa kukertava muovitaso se vasta kätevä onkin, ei näy yhtään mitkään sotkut ja on ihan kivannäköinenkin. Sillä tavalla olemme täällä ihan tyytyväisiä.

Pidän kovasti Sarjaton-astioista. Aion omia perheen ainoana naispuolisena jäsenenä nuo vaaleanpunaiset "tyttöjen väriset" kahvimukit ihan omaan käyttööni.

Tuo iso harmaa huopainen Meno-kassi on ihan paras lehtienkeräyspaikka!

Meille kotiutui myös monen monta Aitio-hyllyä, mutta en ala niitä täällä vuokrakodissa tietenkään seinään porailemaan. Sen sijaan talossa olen keksinyt niille todella hyvän käyttötarkoituksen, jossa en niitä ole vielä nähnyt juurikaan käytettävän. Saatte nähdä sitten myöhemmin, rohkenenko idean toteuttaa :)

(Iittalan tuotteet on saatu lahjaksi näkyvyyttä vastaan).